Päästöille oikea hinta

Tehdään Suomesta puhtaan energian suurvalta! Suomi on viisaalla ja kauasnäköisellä energiapolitiikallaan kyennyt irrottautumaan venäläisestä fossiilienergiasta monia muita rivakammin. Ydinvoimaan on satsattava vastakin ja pienydinvoimaloiden tieltä on purettava rakentamisen esteitä. Energiaa tarvitaan pitämään valot päällä, kodit lämpimänä ja yritysten rattaat pyörimässä. Yhtä lailla puhtaalla energialla Suomi voi houkutella energiaintensiivistä teollisuutta ja työpaikkoja. Puhtaan ja edullisen energian merkitys talouskasvun moottorina ja hyvinvoinnin edellytyksenä kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

Vaalien alla on kuultu eri näköisiä vaatimuksia rajoituksista ja kielloista, joilla ilmastonmuutosta pyritään torjumaan. Ilmastonmuutoksen uhka pitää ottaa vakavasti. Sen torjunnassa pitäisi kuitenkin keskittyä olennaiseen: siihen, millä keinoin haitalliset päästöt todella pienenevät tehokkaasti. Valtion ei tule päättää ihmisten puolesta, mitkä ovat oikeita tai vääriä tapoja saastuttaa. Haitallisille päästöille on asetettava sama hintalappu riippumatta päästölähteestä. Myös hiilinielujen luomisesta pitää palkita. Sen jälkeen jätetään valinnat ihmisille. Uskon vankasti, että kykenemme ratkaisemaan ilmastoon liittyvät pulmat yhdessä!

Tulevaisuuden kehityksen ja erityisesti teknologian kehityksen suhteen on usein viisasta tunnustaa tämä tosiasia: me emme tiedä varmuudella ennakolta, miten ihmiset tykkäävät 20 vuoden päästä aikaansa viettää ja minkälaisilla kulkuvälineillä he liikkuvat. Sen sijaan me voimme luoda kannusteet siihen, että nuo kulkuvälineet ja energiantuotannon muodot ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä. Tämän rinnalla meidän on tehtävä tilaa korkean lisäarvon palvelutaloudelle – sellaisille elinkeinoille, jotka luovat hyvinvointia ilman että ne saastuttavat käytännössä yhtään.

Saastuttaja maksaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikki lähtee oikeista kannustimista – ei rajoituksista. Päästöt ja rajalliset resurssit on hinnoiteltava oikein, jotta kuluttaja voi tehdä järkeviä kulutuspäätöksiä. Periaate on, että saastuttaja maksaa siinä suhteessa kuin aiheuttaa kielteisiä ulkoisvaikutuksia. Kaikkia päästöjä on kohdeltava neutraalisti: ilmakehäkään ei tee eroa sen suhteen, mistä hiilidioksidimolekyyli on peräisin.

Visiossani vuonna 2030 Suomi on ottanut loikan kohti korkean lisäarvon palvelutaloutta. Se on tehokkain tapa kasvattaa elintasoa ympäristöstä ja ilmastosta huolehtien. Puhdas teollisuutemme on samalla säilytettävä elinkeinorakenteemme tukijalkana. Vetytalous avaa tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia niin teollisuus- kuin palvelualan yrityksille. Korkean lisäarvon palvelutaloudessa merkittävä osa elinkeinoista syntyy siitä, että vaihdamme työtä työksi niin paikallisesti kuin maiden rajojen yli. Ihmiset erikoistuvat ja ostavat toisiltaan muiden ammattilaisten tekemää työtä. Erikoistuminen kehittää huippuosaamista ja työtunnista saadaan enemmän tehoa irti. Ympäristörasitus ei kasva, mutta hyvinvointi lisääntyy. Arki on stressittömämpää, kun kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Palkalleen saa enemmän vastinetta.

Kehitykselle on tehty tilaa madaltamalla henkiseen pääomaan kohdistuvaa tuloverotusta niin henkilö- kuin yritysverotuksen puolella. Teollisuudessa käytetään puhtaita ratkaisuja eikä tekemistä ulkoisteta maihin, joissa saastuttaminen on edullisempaa. Kiinasta tilattu kertakäyttöpaita tai Goan lento ei olekaan enää niin halpa, kun kuluttaja joutuu kantamaan kustannukset tuotteen tai palvelun hiilijalanjäljestä.

Liikkuminen on ihmisille yksi keskeinen vapauden muoto eikä sitä rajoiteta tai kytätä. Julkinen valta keskittyy korkealaatuisen liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseen ja mahdollistaa tehokkaiden ja kuluttajalähtöisten palveluiden olemassaolon. Autovero on poistettu ja ihmisillä on mahdollisuus ostaa nykyistä päästöttömämpiä ja turvallisempia kulkuneuvoja. Arvonlisävero maksetaan Suomeen, mikä yhdessä polttoaineverotuksen kanssa paikkaa osan autoveropohjasta.

Ihmisten työskentelymuodot ja vapaa-ajan tottumukset, kulutuskäyttäytyminen sekä elämäntapa ovat muuttuneet vuosien saatossa yhä yksilöllisempään suuntaan. Erilaisia jakamis- ja palvelutalouden liiketoimintoja puhkeaa kukkaan. Älyteknologia korvaa aikataulut ja käyttäjä haluaa omistaa liikkumisensa. Uusia raideväyliä rakennetaan vain pitkiin siirtymiin, sillä merkittävä osa ihmisten liikkumistarpeista voidaan suorittaa tehokkaammin ja teknologianeutraalisti kumipyöräliikenteellä. Tiestöä kehitetään ja ylläpidetään jatkuvasti joustavan ja ruuhkattoman liikenteen tarpeisiin.

Suomessa elämänlaatua nostavat puhdas luonto ja monimuotoinen ympäristö. Kansallisvarallisuudesta pidetään huolta eikä uusiutumattomia mineraaleja voi kaivaa maaperästä ilman korvauksia. Teknologian kehityksestä otetaan kaikki irti ja panostetaan resurssitehokkuuteen. Luontokatoa pitää torjua tulevien sukupolvien nimissä ja tekojemme luontovaikutuksia pitää kyetä hinnoittelemaan nykyistä paremmin päästöjen lailla: niin jalanjäljen (heikennysten) kuin kädenjäljen (parannusten) kohdalla.

Visio 2030

Tavoite

Suomi on vuoteen 2030 mennessä kyennyt vähentämään päästöjään 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimusten mukaisesti. Samalla olemme kasvattaneet kaikkien ihmisten elintasoa 50 prosentilla nykyisestä.

Askelmerkit

  • Henkisen pääoman verotus tuodaan samalle viivalle aineellisen pääoman verotuksen kanssa.
  • Poistetaan kaikki yritystuet – myös ympäristölle haitalliset – ja korvataan ne edullisella omistamisen verotuksella, joka mahdollistaa nykyistä paremmin myös palveluelinkeinojen – jakamis- ja alustatalouden – pyörittämisen Suomesta käsin.
  • Autovero poistetaan tukemaan autokannan uusiutumista vähäpäästöisemmäksi ja turvallisemmaksi. Verokertymä korvautuu Suomeen maksettavilla alveilla sekä tulevaisuudessa yhä enemmän päästöihin painottuvalla verotuksella.
  • Yhteiskunnan digitalisoitumisen nimissä siirretään kaikki sähkönkuluttajat alennettuun sähköveroluokkaan. Sähköntuotannosta jo nyt 80 % on päästötöntä. Tukeudutaan sähköntuotannossa lisäydinvoimaan.
  • Siirtymäajan puitteissa lisätään fossiilisten polttoaineiden verotusta riippumatta niiden käyttötavasta.
  • Uudistetaan kaivoslaki tunnustamaan maanomistajien omaisuuden suojaa. Uusiutumattomat mineraalit voi kaivaa maasta vain kerran.