Lisää omistajuutta ja kansankapitalismia!

Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana poistunut enemmän tuotantokapasiteettia kuin mitä tänne on investoitu. Tuotantokapasiteettiin luetaan esimerkiksi tehdaskiinteistöt, koneet, laitteet ja myös aineeton pääoma kuten tuotemerkit ja tuotekehitystoiminta. Vähäiset investoinnit povaavat lähivuosille alhaista tuottavuuskehitystä. Tuottavuudella tarkoitetaan sitä arvonlisää, joka syntyy yhdestä työtunnista. Alhaisempi arvonlisä tarkoittaa puolestaan alhaisempia palkkoja. Olemme jääneet verrokkimaidemme kuten Ruotsin ja Saksan jälkeen.

Investointi tarkoittaa riskinottoa: joku on valmis tekemään panostuksen epävarmaa tuottoa vastaan. Viime vuosina riskit on koettu suuremmiksi kuin niistä odotettu tuotto. Siksi riskiä ei ole haluttu ottaa. Ilman investointeja ei synny elinkeinoja ja työpaikkoja. Silloin ei synny innovaatioita eivätkä tekemisen tavat kehity.

Samaan aikaan häviämme varallisuustilastoissa. Suomalaiset kotitaloudet kuuluvat läntisen Euroopan vertailussa vähävaraisimpien kotitalouksien joukkoon. Esimerkiksi keskivertoruotsalaisen varallisuus on kolme kertaa keskivertosuomalaisen varallisuutta suurempi. Viime kuukausien inflaatio on kiristänyt keskituloisten ihmisten mahdollisuuksia säästää: nyt yhä suurempi osa palkasta menee sähköön, korkomenoihin ja muihin välttämättömyyshyödykkeisiin. Siksi on tärkeää, että työhön kohdistuvaa verotusta lasketaan ja tehdään uudistuksia, jotka tuovat maahamme enemmän työpaikkoja kaikille tulotasoille. Meidän on tehtävä tilaa vaurastumiselle ihan kaikille. Mitä ankarampaa tuloihin kohdistuva verotus on, sitä enemmän pääomat keskittyvät sinne, missä niitä on jo valmiiksi.

Korkea tuottavuus on Suomen elinehto. Ilman kansainvälistä kauppaa elintasomme olisi puolet nykyisestä, jos sitäkään. Emme pärjää – eikä meidän pidä pärjätä – halpatyömaana. Meidän on osallistuttava globaaliin työnjakoon sen asettamin pelisäännöin. Meillä on oltava sellaista osaamista, josta muut haluavat maksaa. Se edellyttää vahvaa koulutusta, mutta ennen kaikkea myös investointeja ja omistajuutta.

Omistajuus tarkoittaa sitä, että joku on valmis pistämään itsensä tai pääomansa peliin paremman huomisen puolesta. Omistaja voi olla minkä maalainen tahansa, mutta minä haluan tehdä töitä sen eteen, että:

1. Suomessa voi yhä useampi omistaa ja kantaa riskiä. Täällä on saatava vaurastua. Emme halua jäädä kansainvälisessä kaupassa torpparin osaan, vaan meidän on saatava nauttia globaalin talouskasvun hedelmistä – ja tehdä sitä koskevia päätöksiä – myös omistajina.
2. Suomessa kannattaa investoida ja omistaa pitkäjänteisesti. Omistajat ovat valmiita kantamaan riskiä myös taloudellisen epävarmuuden, kuten laman, yli. Silloin saattavat lyhytjänteiset sijoittajat kadota. Pitkäjänteiset omistajat kantavat yhteiskuntavastuuta, ja vain he rakentavat pääkonttoreita.
3. Suomessa tehdään tilaa henkiselle pääomalle. Osaaminen on tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa. Ei veroteta sitä pois, vaan tehdään tilaa yhteiskunnalle, jossa vaatimattomistakin oloista lähtevä ihminen voi vaurastua työpanoksensa kautta. Korkea verotus karkottaa jonkin verran ihmisiä muihin maihin, mutta ennen kaikkea se karkottaa työpaikkoja ja korkeampaa elintasoa.

Visiossani vuonna 2030 omistaminen ja sijoittaminen ovat yhä laajemman kansanryhmän käsissä. Talouden riskinsietokyky on korkeampi ja pääomat hakeutuvat ihmisten myötä tehokkaammin tuottavaan käyttöön. Omistusasuminen ei ole kotitalouden ainoa vaurauden lähde – ja samalla henkilökohtainen riski, jos paikkakunnalla lähtevät työt alta.

Visiossani 2030 Suomessa on vähemmän sääntelyn mukanaan tuomia pääoma- ja valtakeskittymiä. Julkinen valta ei omista yhtiöitä kuin silloin, kun kyseessä on strateginen intressi, kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen tai perusinfrastruktuuri. Valtion osakeomistusten myynnistä saadut rahat on jaettu veronkevennyksinä tai kansalaisosinkoina kansalle. Osa on käytetty yliopistojen pääomittamiseen ja siten perustutkimukseen.

Valtio ei valitse voittajia yritystuilla, vaan kaikelle yrittämiselle säädetään kannustava verotaso. Omistamisen kokonaisveroasteen on oltava sama ja korkeintaan 30 % riippumatta siitä, mitä omistaa, kuka omistaa, millä toimialalla yritys toimii, mikä sen taserakenne on, onko se listattu pörssiin ja tulouttaako omistaja voittoja osinkoina tai myyntivoittoina.

Yksityistalouden merkitys talouden vaurauden lähteenä ymmärretään ja sille tehdään tilaa verotuksessa. Ihmiset saavat voimaa toimiessaan kuluttajina, sijoittajina ja omistajina – kaikki käteen jäävät tulot eivät mene pakollisiin menoihin! Silloin myös kansantalous kukoistaa.

Visio 2030

Tavoite

Tehdään Suomesta kansankapitalismin ja vahvan omistajuuden maa. Vuoteen 2030 mennessä olemme ylittäneet Saksan ja Ruotsin kumulatiivisten investointien määrässä 20 prosentilla. Olemme ottaneet Ruotsin kiinni asukaskohtaisessa bkt:ssa. Suomalaiset poliitikot juoksevat Davosissa kertomassa, miten me sen oikein teimme. Kotitalouksien keskimääräinen rahoitusvarallisuus on enää hieman ruotsalaisia jäljessä. Sijoitamme yhä enemmän myös ulkomaille ja elämme tiiviistä kansainvälisestä vaihdannasta. Olemme kärkijoukoissa kehittämässä tehokkaita eurooppalaisia pääomamarkkinoita.

Askelmerkit

• Vaurastuminen sallitaan työtä tekemällä. Vähintään puolet on jäätävä käteen jokaisesta työtunnista.
• Omistamisen ja riskinoton verotus on 30 prosenttia tai sen alle kaikissa omaisuuslajeissa.
• Aineellista ja aineetonta pääomaa verotetaan samalta viivalta. Verotushetki siirtyy kulutukseen.
• Yrittämisen olosuhteita parannetaan kautta linjan: tehokas infrastruktuuri, dynaaminen rahoitusympäristö, kilpailukykyinen verotus, paikallista sopimista ja yrittäjän sosiaaliturva kuntoon.
• Perintö- ja lahjavero poistetaan pääomakadon estämiseksi, sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi ja keskituloisten kotitalouksien vaurauden ylläpitämiseksi.
• Tuodaan työntekijäoptioiden ja -osakkuuksien verotus kilpailukykyiseksi. Yhä useampi pääsee nauttimaan yrityksen arvonlisästä myös omistajana.

Lue lisää:

Lepomäki E. ja Oksaharju J. (Talouselämä 3/2019): Yritysverotuksen on oltava täysin neutraalia – ”Aineettomien investointien verokohtelu on vahingollisella tavalla ankaraa”

Lepomäki, E: Vapauden Voitto (Otava 2018)